torstai 12. heinäkuuta 2018

Muutoksen tuulia

Vähän jo alustavasti kerroin edellisessä postauksessa, että jotain muutosta on syksyyn luvassa. Mun facebookkaverit tietävätkin jo tämän muutoksen, koska olen sen siellä jo paljastanut. Mun unelmani eivät kuitenkaan silti muutu, vaikka tein tällaisen ratkaisun. Tulen edelleen toteuttamaan sen pitkäaikaisen haaveeni, vaikka nyt täytyykin tehdä näin.

 Koko asu koostuu kirpputorivaatteista! Ekologista :)

Mä nimittäin täytin keväällä yhteishakupaperit ja hain kouluihin! Pääsin opiskelemaan liiketalouden perustutkintoa Sataeduun. No, miksi tällainen ratkaisu, koska unelmani on kuitenkin päästä eläinlääketieteelliseen? Ihan siksi, että mä en henkisesti jaksa olla enää kotona. Haluan ihmisten ilmoille. Mun pisteet eivät olisi edes riittäneet lukioihin, koska mun peruskoulun todistus ei ole mitenkään kehutuimmasta päästä. Voin jatkaa nettilukiota myöhemminkin, tai suorittaa tämän tutkinnon yhdistelmäopintoina, jonka aion tehdä. Mulla on myös kesken jääneistä tieto- ja viestintätekniikan opinnoista käytynä oikeastaan samat kurssit kuin liiketalouden ekana vuonna käydään, joten saan aika paljon hyväksi lukuja tälle alalle. Vaikka mun haaveet ja unelmat eläinlääkiksestä siirtyy, ei se tarkoita, että en koskaan tulisi sinne hakemaan! 



Tarvitsin myös ratkaisun, joka mahdollistaisi työn saannin. Työtä saa helpommin, kun sulla on toisen asteen koulutus alla, trust me, yrittänyt olen töitä löytää, tuloksetta. Tämä on siis minun plan b, jolla mahdollisesti pääsee työllistymään kaupan alalla, ja voin sitten työn kanssa yhdessä suorittaa lukion loppuun netin kautta / täydentää lukio-opintojani, saadakseni hyvät eväät eläinlääkistä varten ja saada hieman rahaa säästöönkin, mikäli ihan kaikki haluamani lukio-opinnot onnistu yhdistelmäopintoina. 

Miten sitten lapsien kohtalo syksyllä? J jää lapsien kanssa koti-isäksi elokuuksi, jonka jälkeen lapset menevät päiväkotiin. Mielelläni olisin halunnut Jessikankin pitää mahdollisimman pitkään kotona, mutta oma hyvinvointi menee sen edelle. Henkisesti en voi hyvin, jos olen vielä kotona näiden 3,5 vuoden jälkeen, joten on aika päästä huoltamaan itseäni. Joku voi mieltää tämän itsekkääksi ratkaisuksi, mutta jotkut tilanteet vaativat itsekkyyttä, ja ihmisen täytyy kuitenkin muistaa huolehtia itsestään ja hyvinvoinnistaan, vaikka lapsia onkin. Mä odotankin jo innolla koulun alkamista!

Lähdetkö sinä opiskelemaan syksyllä pitkän kotona olo jakson jälkeen? / Lähdetkö opiskelemaan? / Lähdetkö toteuttamaan unelmaasi, vai ensin varasuunnitelmaa?

2 kommenttia:

  1. Arvostan ratkaisuasi, ja itseäkin todella pitää kuunnella vaikka lapsiakin on. Itse en lähde opiskelemaan, vaikka kirjoituksesi jälkeen tulikin ajateltua asiaa omalle kohdalle. Isot tsempit opiskeluun ja kaikkeen muuhunkin. Itse jatkan ns osa-aikaisesti töitä ja katselen rauhassa, että mitä todella haluaisinkaan tehdä.

    VastaaPoista
  2. Onnittelut opiskelupaikasta! Mulla oli haaveena opiskelemaan lähteminen (taas, johan tässä kouluja on käytykin...), tai ainakin luulin niin, mutta nyt koulutus ei enää oikeen enää kiinnostakaan, joten en taida edes hakea siihen. Toimin tällä hetkellä yrittäjänä, mutta en täysin alalla, jota haluaisin tehdä 100 %:sti. Vaikeaahan tässä on siis se, että en täysin tiedä, mitä haluaisin tehdä. Tai haluaisin tehdä niin monia eri juttuja :D Onneksi tää yrittäjyys on antanut vapauden mulle kokeilla kaikenlaista. Eli sillä tavalla olen ainakin lähtenyt tavoittelemaan unelmaani.

    VastaaPoista

Asiattomat kommentit menevät suoraan roskakoriin ;)