sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kieltäytyminen on kohteliasta.

Ei -sana on hyvin haastava sana, varsinkin painonpudotuksen ja elämäntapamuutoksen aikana. Sitä tulee kuitenkin käytettyä joka päivä, kun kieltää tuota uhmaikäistä poikaa tekemästä tuhojaan. Miksi on niin kovin vaikea sanoa ei tai ei kiitos? Ehkä se piilee siinä, kun haluaa olla ystävällinen ja kohtelias, jonka vuoksi ei uskalla sanoa ei.

Miksi kannattaa opetella kieltäytymään? Ensinnäkin, et sinä loukkaa ketään vaikka kieltätyisit, ja vaikka loukkaisit, se on loukatun murhe ottaa asiasta itseensä. Kieltäytyminen on yhtä sallittua kuin sanoa kyllä tai kyllä kiitos. Kieltäytyminen on myös yksi edistysaskel oman itsetunnon kohottamisessa. Kun osaat kieltäytyä huomaat kuinka paremmalta sinusta tuntuu jokaisen ei -sanan jälkeen.

Yleensä ensimmäinen ei kiitos ei vain yllättäen riitä. Varsinkin vanhempi sukupolvi tuputtaa ja tuputtaa, vaikka kuinka kieltäytyisit. ”Ei yksi mitään haittaa”, ”No ota nyt edes vähän”, mutta se pää on kuitenkin pidettävä! Jos olet päättänyt jotain, pidä päätöksesi, äläkä muuta sitä. Olen huomannut olevani paljon tyytyväisempi kun olen pitänyt pääni, kun ei ole tarvinnut kaduta sitä mustikkapullan syömistä jälkikäteen.

Ja kyllä, joskus voi pitää herkkupäivän ja joskus voi vaikka syödä synttäreillä palan täytekakkua, joten aina ei tarvitse kieltäytyä. Mutta joka kerta kun käytte kahvilla vierailla tai synttäreitä ja muita juhlia on tiiviiseen tahtiin ei kannata sitä kakkua mussuttaa, sillä se ei hyödytä yhtään mitään painonpudotuksen suhteen ja sulla on päällä kauhee morkkis syönnin jälkeen.

Muista siis kohtuullisuus kaikessa ja pyri pitämään pääsi, jos päätät jotain.



PS. Olisi muutenkin hyvä noudattaa uutta elämäntapaa ainakin ensimmäiset 3 viikkoa lipsumatta, sillä se on se kriittisin vaihe. Näiden jälkeen herkkupäivän tms. jälkeen ei ole hankalaa palata siihen jo totuttuun rutiiniin.

6 kommenttia:

Asiattomat kommentit menevät suoraan roskakoriin ;)