torstai 15. lokakuuta 2015

Im lost

Pienenä halusin tulla isona eläinlääkäriksi. Se oli mun unelma siihen asti, kunnes tajusin, että en yksinkertaisesti pystyisi antamaan sitä viimeistä piikkiä, ja tuottamaan näin eläimen omistajalle tuskaa, vaikka se olisikin eläimen parhaaksi. Tämän tajuttuani, päätin ryhtyä poliisiksi, mutta se kariutu siihen, että ei mulla ole kuntoa toimia poliisina ja en pystyisi siihen. Sitten halusin olla muotisuunnittelija, mutta en osaa edes käyttää ompelukonetta.


Ysiluokalla olin varma, että haluan hakea vain kone- ja metallialalle, joka olikin yhteishaussa se ainut vaihtoehto. Kulkisin isoveljen jälkiä kohti putkimiehen hommia, mutta suunnitelmat taas muuttuivatkin. Aloin bloggaamaan ja toivoin saavani siitä jonkinlaisen sivubisneksen ja päätin vaihtaa tieto- ja viestintätekniikan puolelle, koska rakastin valokuvausta ja koodaamista. Bloggaaminen unohtui ja samoin kariutui koulunkäynti, koska en ollutkaan enään varma haluanko tehdä tätä.


Tänä päivänä tässä ollaan edelleen ilman päämäärää ja sitä mitä minä haluan tehdä isona. Bloggaaminen on toki iso osa elämää vieläkin, mutta nykyään on haastavempaa tulla tunnetummaksi kuin 5 vuotta sitten bloggaamisen löydettyäni. Olen pyöritellyt niin paljon erilaisia ammatteja päässäni ja kuvitellut itseni niihin, mutta en ole vieläkään löytänyt sitä mikä tuntuisi omalta. 

Olen toki hyvä ruuanlaittaja, mutta en halua siitä ammattia, jotta mielenkiintoni ruuanlaittoon säilyisi kotona. Olen ihan keskiverto valokuvaaja, mutta tälläisenä aikakautena se ei ole tuottoisa vaihtoehto. Olen myös hyvä webdesignissa, mutta koodipuoli tuottaisi tuskaa, koska en osaa koodata validisti tai kovin monimutkaisia juttuja, vaikka koodaustaito onkin tänä päivänä se the juttu. 


Taidankin vain pysytellä kotona siihen asti, että kristian täyttää 3 vuotta, miettien mitä lähtisin tekemään seuraavaksi ja käymällä nettilukion suosiolla loppuun. Ikää on mittarissa kohta 23 vuotta (joka täyty oikein laskea syntymävuodesta eteenpäin), ja olen vieläkin hukassa elämässäni. Minulla ei ole unelmia, tai ainakaan tunnu olevan, minä vain olen ja toivottavasti tässä on vielä aikaa löytää ratkaisut tulevaisuudelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiattomat kommentit menevät suoraan roskakoriin ;)