maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukalenterin ensimmäinen luukku; Perinteet


Simba pääsi koristamaan mun joulukalenteria tänä vuonna. Pyrin postaamaan jokaisen luukun jokaisena päivänä kello 18.00 mennessä, joten olkaahan hollilla. Ensimmäisestä luukusta paljastuu mun muistoja joulun odottamisesta ja mun perinteitä liittyen joulun odottamiseen. 

Lapsena sitä odotti aina innoissaan joulua, varsinkin kun motivaattorina toimi suklaakalenteri, josta oli yleensä mukava syödä suklaita etukäteen. Samoin kävi väliin siskonkin suklaakalenterille! (Onneks en oo enää yhtä perso makeelle :--D). Ensimmäisen luukun aikana sitä aina ajatteli, että vielä monta pitkää päivää jouluun ja lahjoihin, joiden avaamista jännitti jo marraskuun lopulta lähtien! Harvoin sitä kuitenkaan sai sitä mitä toivoi ja pettymys oli väliin suuri, mutta äkkiä pettymys muuttui iloksi.

Nykyään mä odotan joulua enään ihan vain sen ruuan takia (tiedän, oon läski) ja sen kun kokoonnutaan kaikki taas yhteen nauttimaan toistemme seurasta! Muutamana joulukuuna motivaattorina on toiminut the joulukalenteri, jonka seuraavaa jaksoa ei kyllä väliin jaksa odottaa seuraavaan päivään! (Malttamaton kun olen.) Ja jotta nykyajan lapset eivät jää tästä paitsi, mun oli pakko laittaa ensimmäinen jakso tähän esille! Enjoy ;)


2 kommenttia:

  1. Ensinnäkin onnea vauvasta! En olekaan vähään aikaan käynyt täällä katselemassa. :)

    Juuri mietin itsekin, kuinka joulussa odottaa nykyään melkein eniten ruokaa! Lapsena kohokohta oli pakettien avaaminen ja ärsytti istua pöydässä syömässä. Nykyään voisi istua pöydässä ties kuinka kauan ja haluaisi lykätä pakettien avaamisen mahdollisimman myöhään iltaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Joo, nykyää ne paketit jääki sinne iltaan, tai parhaimmassa tapauksessa huomiseen päivään :D

      Poista

Asiattomat kommentit menevät suoraan roskakoriin ;)