torstai 12. lokakuuta 2017

Millaisia olivat raskausajat?

Mammalandian yhteistyöpostaus.
Tässä kuussa aiheena muistot raskausajasta. Muihin postauksiin voit tutustua täällä.

Vaikka edellisestä raskaana olemisesta ei ole vielä pitkää aikaa, en muista silti juurikaan mitään raskausajoilta. Toki, voisin syyttää äitiaivoja muistamattomuudesta. Joitakin asioita muistuu kuitenkin mieleeni, tosin ei niinkään esikoisen raskausajasta.

Kristianin odotusaika

Ennen esikoista oli paino vähimmillään mitä pitkään aikaan oli ollutkaan, koska laihdutin. Ehkä se edesauttoi raskautumista. Aloin ihmettelemään kipuja mahassa kun nousin sohvalta ja yhdistin sen heti munasarjakystaan, koska niitä on ennenkin ollut. Kipu tuntui siltä, kuin joku olisi vääntänyt veistä mahassa. Aina epäsäännöllisistä menkoista kärsineenä, en osannut yhdistää menkkojen pois jääntiä siihen, että olisin ollut raskaana, vaikka edelliset 3 kuukautta ne olivat tulleet säännöllisesti. Ainoa ns. raskausoire oli kipu tisseissä, mutta epäilin senkin johtuneen munasarjakystasta.

Kuinka jännittävältä se ttuntuikaan kun siellä terveydenhoitajan huoneessa se plussa pärähti raskaustestiin. Silloin sain ensimmäiset onnitteluni raskautumisen johdosta ja varasimmekin heti ensimmäisen neuvolan. Minua jännitti hurjasti neuvolan jälkeen soittaa miehelle, että ei ne mun mahakivut johtuneetkaan munasarjakystasta vaan raskaudesta. Mies oli juuri myös vaihtanut autoa.

Raskaus sujuikin hyvin. Mielitekoja oli hyvin vähän, paino nousi tasaiseen tahtiin. Aloin pelkäämään liikuntaa, koska pelkäsin saavan keskenmenon liikkumalla. Näin ollen jätin pidemmät lenkit pois, jonka johdosta se paino alkoikin nousta vielä enemmän. Ruokaa aloin syömään kahden edestä tämän lisäksi. Sitten alkoivatkin vaivat. Joka paikkaa kolotti ja olo oli kuin ilmapallolla. Loppuvaiheessa turposinkin sikana, sillä jalat olivat pari päivää ennen synnytystä kauheat tukit. Synnärille jäikin sitten se 14kg, osa tippui vielä sen jälkeen, mutta ennen raskautta pudotetut 16kg jäi vyötärölle.

Jessikan odotusaika

Kun raskauduin toisesta, oli jo ihan erilaiset lähtökohdat. Oli kesä, ja liikuin taas paljon. Menkat olivat tulleet taas normaalisti kolmen kuukauden ajan, kunnes syyskuun alussa tajusin, että ne olivat jääneet pois. Mies oli taas vaihtanut autoa. Päätin tehdä raskaustestin ja se näyttikin sitten plussaa. Päätimme Kristianin jälkeen, että toinen saa tulla kun on tullakseen ja nyt oli ilmeisesti sen aika. Vitsailinkin jälkeenpäin, että ei parane autokuumeilla enään tai oon raskaana taas :D

Painoa oli paljon. Sitä ei kuitenkaan onneksi alussa noussut juurikaan ja vointi oli hyvä ja jaksoin esikoisen kanssa puuhastella. Olimme iloisia kuullessamme uuden vuoden aatonaattona, että meille tulee tyttö, vaikka sitä ei moni uskonut. Viikot vierivät, kävin sokerirasituksessa, ja radi tuomiohan sieltä tuli. Olin melko järkyttynyt, koska esikoisesta ei ollut radia, mutta ehkä sekin kun painoa oli enemmän tässä vaiheessa raskautta, mitä esikoisesta.

Mittailin verensokereita sitten kotona, ja alkuun ne olivat hyviä. Loppua kohden ne olivatkin sitten koholla. Samoiten paikat olivat jumissa, hirveitä liitoskipuja ja olo oli kuin ilmapallolla. En myöskään jaksanut esikoisen kanssa juurikaan touhuta, sillä olo oli kankea ja olin todella väsynyt koko ajan. Hemoglobiinikaan ei ollut koskaan niin alhainen, mitä se nyt oli. Päätin jo raskausaikana, että kun lapsen saan ulos, en enempää hanki. Suoraan sanottuna lopulta ketutti, kun raskaus meni yli lasketun ajan, koska esikoinen syntyi kuitenkin ennen laskettua. Vihdoin kun koitti yliaikaiskontrolli ja jäin käynnistykseen, olin haljeta innosta. Painoa jäi vielä paljon, ja lisää tuli kierukan laiton jälkeen, vaikka se lähti sitä ennen laskuun.

Vaikka raskaudet ovatkin olleet lukeman perusteella helppoja tapauksia, olen päättänyt, että raskaanaolemiset ovat tässä, koska edellinen raskaus ei ollut loppuajaltaan mitään herkkua. Haluan myös itsekkäästi pyhittää kroppani vain itselleni tästä lähtien. 

Millaista teidän raskausaikanne oli?

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Sieni-pekonipiirakka viljattomalla piirakkapohjalla.


Mikäs sen hienompaa hyvän sienimetsässä vietetyn päivän jälkeen, kuin itse tehty piirakka, itse poimituistaan sienistä! Piirakan kaveriksi on kiva keittää kupponen kahvia ja nauttia suomen metsien antimista. Syksy on kyllä ihanaa aikaa!

Pohja:
2,5dl juustoraastetta
2dl mantelijauhetta
50g sulatettua voita

Sulata voi. Sekoita sekaan juustoraaste ja mantelijauhe. Taputtele seos tasaiseksi massaksi piirakkavuokaan ja esipaista pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.

Täyte:
Sieniä, mikä tahansa sieni sopii. Itselläni suppilovahveroita ja kanttarelleja.
140g pekonia, rapeaksi paahdettuna ja silputtuna.
2 pientä punasipulia
lehtikaalia
2dl smetanaa
1 kananmuna

Paista sienistä nesteet pois, ja lisää pannulle vähän voita tuomaan makua sieniin. Sekoita sienet rapean palastellun pekonin kanssa samaan astiaan. Paista tämän jälkeen sipulit ja lehtikaali voissa ja sekoita kaikki 4 ainesosaa keskenään. Erilliseen astiaan sekoita kananmuna ja smetana + lisää mausteita jos haluat. Painele pekoni-sieni-lehtikaali-sipuli seos piirakka pohjan päälle ja sen jälkeen kaada smetana-kananmuna seos päälle. Paista uunissa 200 asteessa n. 30 minuuttia.